SEBEROC-hanke toteutetaan osana SKEP-verkostoa ja sen tavoitteena on tuottaa edellytyksiä uusien teknologioiden sääntelylle.  Hankkeessa pyritään soveltamaan paremman sääntelyn (Better regulation) näkökulmaa erityisesti nanoteknologian ja geenitekniikan sääntelyssä.

Tutkimushankkeessa käytetään uutta lähestymistapaa, joka käsittää informaation jakamisen ja koulutuksen, sekä yleisön sitoutumisen ja osallistumisen

• geenitekniikan (gm-soija) ja
• nanomateriaalien (nanohopea)

hallinnassa ja sääntelyssä.

Hanke tarkastelee uusien teknologioiden ja erityisesti niiden terveys- ja ympäristövaikutusten hallintaa.  Tutkimusasetelma pohjautuu responsiivisen säätelyn käsitteeseen. Siksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota etenkin eri tahojen näkökulmiin ja toiminnallisiin lähtökohtiin. Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten toimijat ja kuluttajat reagoivat sääntelyyn ja miten heidän suhteutumisensa tuotteisiin mahdollisesti muuttuisi uusien kannustinjärjestelmien myötä.  

Uusien teknologioiden avulla kehitetyn tai uusilla teknologioilla kehitettyjä ainesosia sisältävän tuotteen vaikutukset ympäristöön ja terveyteen riippuvat siitä, kuinka tuotetta käsitellään tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa. Kaikkien uusia tuotteita käsittelevien ryhmien, mukaan lukien kuluttajien, toimintatavat ja mielipide tulisi siksi ottaa huomioon sääntelyä kehitettäessä.

Nanohopeaa käytetään enenevissä määrin kuluttajatuotteissa kuten jääkaapeissa, tekstiileissä tai elintarvikepakkauksissa, joissa nanohopea toimii antibakteerisena ainesosana. Tämän nanomateriaalin laajamittaisen käytön ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta.

Gm-rehun kohdalla yhteys kuluttajiin on nanohopeaa epäsuorempi. Muuntogeenistä soijaa käytetään karjarehuna.  Itse lopputuotteet (liha, kananmunat) eivät siis ole geenimuunneltuja, eikä niihin siksi tarvitse liittää erityismerkintää. Kuluttajien näkökulmasta rajanveto saattaa kuitenkin olla ongelmallinen ja perusteeton.

Tutkimuksen aineisto perustuu ennen kaikkea asiantuntijakyselyihin ja kohderyhmähaastatteluihin. Analyysissä jäsennetään sääntelyn kehittämisen kannalta oleellisia näkökulmia ja mielipiteitä. Kohderyhmähaastatteluja toteutetaan Suomen lisäksi Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Itävallassa ja Saksassa. Kohderyhmähaastatteluissa käsiteltävät aiheet määritellään tarkemmin järjestöille tehtävien asiantuntijahaastatteluiden pohjalta. Tutkimuksessa käytetään vertailevaa lähestymistapaa ja verrataan keskenään sekä neljässä maassa koottua kohderyhmäaineistoa että gm-soijaa ja nanohopeaa koskevaa sääntelyproblematiikkaa.